Թռչեի մտքով տուն, [1]
Ուր իմ մայրն է արթուն,
Տեսնեի այն առուն,
Կարոտով ես անհուն,
Որ ամեն մի գարուն
Ջրերով վարարուն
Կարկաչում էր սարերում:
Թեքվեի աղբյուրին,
Կարոտած պաղ ջրին,
Լինեի հանդերում,
Մեր կանաչ մարգերում,
Ուր ծաղկունքն են բուրում,
Ուր մանուկ օրերում
Հովն էր ինձ միշտ համբուրում:
Հայրենիքն իմ սրտում՝
Թե չընկնեմ ես մարտում,
Ա՜խ, իմ մայր թանկագին,
Տուն կգամ ես կրկին,
Կսփոփեմ քո հոգին
Համբույրով սրտագին,
Կսեղմեմ քեզ իմ կրծքին:
Ա՜խ, իմ մայր թանկագին,
Տուն կգամ ես կրկին,
Կսփոփեմ քո հոգին
Համբույրով սրտագին,
Կսեղմեմ քեզ իմ կրծքին:
Ուր իմ մայրն է արթուն,
Տեսնեի այն առուն,
Կարոտով ես անհուն,
Որ ամեն մի գարուն
Ջրերով վարարուն
Կարկաչում էր սարերում:
Թեքվեի աղբյուրին,
Կարոտած պաղ ջրին,
Լինեի հանդերում,
Մեր կանաչ մարգերում,
Ուր ծաղկունքն են բուրում,
Ուր մանուկ օրերում
Հովն էր ինձ միշտ համբուրում:
Հայրենիքն իմ սրտում՝
Թե չընկնեմ ես մարտում,
Ա՜խ, իմ մայր թանկագին,
Տուն կգամ ես կրկին,
Կսփոփեմ քո հոգին
Համբույրով սրտագին,
Կսեղմեմ քեզ իմ կրծքին:
Ա՜խ, իմ մայր թանկագին,
Տուն կգամ ես կրկին,
Կսփոփեմ քո հոգին
Համբույրով սրտագին,
Կսեղմեմ քեզ իմ կրծքին:
[1] Transliteration / Trascrizione
Tʻṙčʻei mtkʻov tun,
Owr im mayrn ē artʻun,
Tesnei ayn aṙun,
Karotov es anhun,
Or amen mi garun
J̌rerov vararun
Karkačʻum ēr sarerum
Tʻekʻvei aġbyurin,
Karotac paġ ǰrin,
Linei handerum,
Mer kanačʻ margerum,
Owr caġkunkʻn en burum,
Owr manuk ōrerum
Hovn ēr inj mišt hamburum
Hayrenikʻn im srtum՝
Tʻe čʻənknem es martum,
A՜x, im mayr tʻankagin,
Tun kgam es krkin,
Kspʻopʻem kʻo hogin
Hambuyrov srtagin,
Kseġmem kʻez im krckʻin
A՜x, im mayr tʻankagin,
Tun kgam es krkin,
Kspʻopʻem kʻo hogin
Hambuyrov srtagin
Kseġmem kʻez im krckʻin
Tʻṙčʻei mtkʻov tun,
Owr im mayrn ē artʻun,
Tesnei ayn aṙun,
Karotov es anhun,
Or amen mi garun
J̌rerov vararun
Karkačʻum ēr sarerum
Tʻekʻvei aġbyurin,
Karotac paġ ǰrin,
Linei handerum,
Mer kanačʻ margerum,
Owr caġkunkʻn en burum,
Owr manuk ōrerum
Hovn ēr inj mišt hamburum
Hayrenikʻn im srtum՝
Tʻe čʻənknem es martum,
A՜x, im mayr tʻankagin,
Tun kgam es krkin,
Kspʻopʻem kʻo hogin
Hambuyrov srtagin,
Kseġmem kʻez im krckʻin
A՜x, im mayr tʻankagin,
Tun kgam es krkin,
Kspʻopʻem kʻo hogin
Hambuyrov srtagin
Kseġmem kʻez im krckʻin
inviata da Riccardo Gullotta - 3/10/2020 - 23:15
Lingua: Inglese
English translation / Անգլերեն թարգմանություն / Traduzione inglese / Traduction anglaise / Englanninkielinen käännös :
Ashod Pakradouni
Ashod Pakradouni
Armenia, Zorats Karer, a 5 km dal confine azero (foto: R.Gullotta)
SOLDIERS' SONG
I wish I flew way back home,
To my mother’s wake,
And saw that spring I miss,
Which every single March,
With its crystal waters,
Would gently sing in the mountains.
I wish I knelt at the spring,
Missing the cold waters,
Laying in the pastures,
And our green meadows,
Where the flowers scent,
Where in my childhood,
The winds always kissed me.
If I don’t fall in battle,
Motherland in heart,
O my treasured mother,
I will come back home,
And I will wake your soul,
With a loving kiss,
And squeeze you to my chest.
O my treasured mother,
I will come back home,
And I will wake your soul,
With a loving kiss,
And squeeze you to my chest.
I wish I flew way back home,
To my mother’s wake,
And saw that spring I miss,
Which every single March,
With its crystal waters,
Would gently sing in the mountains.
I wish I knelt at the spring,
Missing the cold waters,
Laying in the pastures,
And our green meadows,
Where the flowers scent,
Where in my childhood,
The winds always kissed me.
If I don’t fall in battle,
Motherland in heart,
O my treasured mother,
I will come back home,
And I will wake your soul,
With a loving kiss,
And squeeze you to my chest.
O my treasured mother,
I will come back home,
And I will wake your soul,
With a loving kiss,
And squeeze you to my chest.
inviata da Riccardo Gullotta - 3/10/2020 - 23:21
Lingua: Italiano
Traduzione italiana / Իտալերեն թարգմանություն / Italian translation / Traduction italienne /
Italiankielinen käännös:
Riccardo Gullotta
Italiankielinen käännös:
Riccardo Gullotta
CANZONE DEL SOLDATO
Ho immaginato di volare a casa,
lì c’è mia madre che veglia,
e di potere rivedere il ruscello
che mi manca tanto
e che a marzo
con le sue acque cristalline
creava una dolce melodia tra le montagne.
Mi piacerebbe inginocchiarmi alla sorgente,
sdraiato nei pascoli ;
quanto mi mancano quelle acque fresche
e i nostri prati verdi
con il profumo soave dei loro fiori ,
la dove nella mia infanzia
i venti mi baciavano !
Se non cadrò combattendo,
con la terra natia nel petto,
mamma carissima,
tornerò
e desterò il tuo essere
con un bacio amorevole
e ti stringerò a me
mamma carissima,
tornerò
e desterò il tuo essere
con un bacio amorevole
e ti stringerò a me...
Ho immaginato di volare a casa,
lì c’è mia madre che veglia,
e di potere rivedere il ruscello
che mi manca tanto
e che a marzo
con le sue acque cristalline
creava una dolce melodia tra le montagne.
Mi piacerebbe inginocchiarmi alla sorgente,
sdraiato nei pascoli ;
quanto mi mancano quelle acque fresche
e i nostri prati verdi
con il profumo soave dei loro fiori ,
la dove nella mia infanzia
i venti mi baciavano !
Se non cadrò combattendo,
con la terra natia nel petto,
mamma carissima,
tornerò
e desterò il tuo essere
con un bacio amorevole
e ti stringerò a me
mamma carissima,
tornerò
e desterò il tuo essere
con un bacio amorevole
e ti stringerò a me...
inviata da Riccardo Gullotta - 4/10/2020 - 18:50
Lingua: Finlandese
Traduzione finlandese / Finnish translation / Traduction finnoise / Suomennos: Juha Rämö
SOTILAAN LAULU
Kunpa vosin lentää kotiin
muistelemaan äitiäni
ja nähdä kaipaamani kevään,
joka aina maaliskuussa
saa purot virtaamaan kirkkaina
ja jonka hempeä laulu soi vuorilla.
Kunpa voisin polvistua lähteelle,
jonka viileää vettä halajan,
levätä kedon sylissä
ja vihreillä niityillämme,
missä kukat tuoksuvat
ja missä lapsena
tuulet aina hellivät minua.
Ellen kaadu taistelussa
synnyinmaa mielessäni,
minä palaan kotiin,
esi-isieni kallis maa,
ja herätän sielusi eloon
hellällä suudelmalla
ja painan sinut rintaani vasten.
Minä palaan kotiin,
esi-isieni kallis maa,
ja herätän sielusi eloon
hellällä suudelmalla
ja painan sinut rintaani vasten.
Kunpa vosin lentää kotiin
muistelemaan äitiäni
ja nähdä kaipaamani kevään,
joka aina maaliskuussa
saa purot virtaamaan kirkkaina
ja jonka hempeä laulu soi vuorilla.
Kunpa voisin polvistua lähteelle,
jonka viileää vettä halajan,
levätä kedon sylissä
ja vihreillä niityillämme,
missä kukat tuoksuvat
ja missä lapsena
tuulet aina hellivät minua.
Ellen kaadu taistelussa
synnyinmaa mielessäni,
minä palaan kotiin,
esi-isieni kallis maa,
ja herätän sielusi eloon
hellällä suudelmalla
ja painan sinut rintaani vasten.
Minä palaan kotiin,
esi-isieni kallis maa,
ja herätän sielusi eloon
hellällä suudelmalla
ja painan sinut rintaani vasten.
inviata da Juha Rämö - 14/10/2020 - 09:08
Colonna sonora dell'episodio Sahmanin /Al confine della televisione armena SHANT/TV
Riccardo Gullotta - 3/10/2020 - 23:23
Lingua: Francese
Version française – LA CHANSON DU SOLDAT – Marco Valdo M.I. – 2021
d’après la version italienne – CANZONE DEL SOLDATO de Riccardo Gullotta – 2020
D’une chanson arménienne – Մարտիկի Երգը – Ashot Satyan / աշոտ սաթյան – ca. 1943
Poème : Gegham Saryan [Գեղամ Սարյան]
Musique : Ashot Satyan [աշոտ սաթյան]
Interprètes : 1. Arpenik Hakobyan [Արփենիկ Հակոբյան] – 2. SHANT TV, épisode Sahmanin [Սահմանին] /Al confine, 2016 – 3. Harutyun Mkrtchyan – 4. Carmen Balian
Le monument « Jamais plus de guerre »
Le monument a été érigé dans le parc de la Victoire à Erevan en 1975, à l’occasion du 30ᵉ anniversaire de la victoire dans la Seconde Guerre mondiale. Sur une plaque sont gravés les mots en arménien et en russe. Sur une population de 1,5 million d’habitants, 500 000 Arméniens ont combattu dans l’armée soviétique contre les Allemands. Environ la moitié ont été tués ou ont disparu. À titre de comparaison, l’armée américaine a compté 400 000 victimes sur une population de 130 millions d’habitants.
Vahan Khachikyan, le sculpteur de l’œuvre, n’a pas pu assister à l’inauguration. Il est mort dans un accident peu avant, à l’âge de 24 ans.
Aujourd’hui, le monument est dans un état de délabrement. Les proches du sculpteur l’entretiennent tant bien que mal. On n’en parle plus ; il figure sur la liste des reliques soviétiques gênantes. Peu de gens prêtent attention à son histoire et à sa signification.
La chanson
La chanson a été composée pendant la Seconde Guerre mondiale. Elle était intitulé Karot [Կարոտ] / désir, d’après le livre de poèmes du même nom de Gegham Saryan. Quelque temps plus tard, le titre a été modifié pour devenir le titre actuel, La Chanson du Soldat.
Le poète Gegham Saryan
Son nom de naissance était Gegham Baghdasaryan. Il est né à Tabriz, en Iran, en 1902. Il a déménagé à Gyumri en Arménie à l’âge de vingt ans. Il a publié plus de 40 ouvrages de poésie. Il est décédé en 1976 à Erevan.
d’après la version italienne – CANZONE DEL SOLDATO de Riccardo Gullotta – 2020
D’une chanson arménienne – Մարտիկի Երգը – Ashot Satyan / աշոտ սաթյան – ca. 1943
Poème : Gegham Saryan [Գեղամ Սարյան]
Musique : Ashot Satyan [աշոտ սաթյան]
Interprètes : 1. Arpenik Hakobyan [Արփենիկ Հակոբյան] – 2. SHANT TV, épisode Sahmanin [Սահմանին] /Al confine, 2016 – 3. Harutyun Mkrtchyan – 4. Carmen Balian
ARMÉNIE Martiros Sarian – 1923
Le monument « Jamais plus de guerre »
Le monument a été érigé dans le parc de la Victoire à Erevan en 1975, à l’occasion du 30ᵉ anniversaire de la victoire dans la Seconde Guerre mondiale. Sur une plaque sont gravés les mots en arménien et en russe. Sur une population de 1,5 million d’habitants, 500 000 Arméniens ont combattu dans l’armée soviétique contre les Allemands. Environ la moitié ont été tués ou ont disparu. À titre de comparaison, l’armée américaine a compté 400 000 victimes sur une population de 130 millions d’habitants.
Vahan Khachikyan, le sculpteur de l’œuvre, n’a pas pu assister à l’inauguration. Il est mort dans un accident peu avant, à l’âge de 24 ans.
Aujourd’hui, le monument est dans un état de délabrement. Les proches du sculpteur l’entretiennent tant bien que mal. On n’en parle plus ; il figure sur la liste des reliques soviétiques gênantes. Peu de gens prêtent attention à son histoire et à sa signification.
La chanson
La chanson a été composée pendant la Seconde Guerre mondiale. Elle était intitulé Karot [Կարոտ] / désir, d’après le livre de poèmes du même nom de Gegham Saryan. Quelque temps plus tard, le titre a été modifié pour devenir le titre actuel, La Chanson du Soldat.
Le poète Gegham Saryan
Son nom de naissance était Gegham Baghdasaryan. Il est né à Tabriz, en Iran, en 1902. Il a déménagé à Gyumri en Arménie à l’âge de vingt ans. Il a publié plus de 40 ouvrages de poésie. Il est décédé en 1976 à Erevan.
LA CHANSON DU SOLDAT
Je veux rentrer en avion chez moi,
Là, ma mère veillera sur moi,
Et je reverrai le ruisselet
Qui tant me manquait,
Qui au printemps recréera
De ses eaux cristallines
Des montagnes, la douce cavatine.
J’irai à la source m’agenouiller
Dans les pâtures me coucher ;
Comme me manquent ces eaux fraîchies
Et les fleurs aux suaves fragrances,
Et nos vertes prairies,
Où dans mon enfance
Les vents m’ont embrassé !
Si je ne tombe pas en me battant,
Le pays natal au cœur,
Très chère maman,
Je reviendrai certainement
Et je te réveillerai, sur l’heure,
D’un baiser plein de douceur
Et je te serrerai fort, maman.
Très chère maman,
Je reviendrai certainement
Et je te réveillerai, sur l’heure,
D’un baiser plein de douceur
Et je te serrerai fort, maman.
Je veux rentrer en avion chez moi,
Là, ma mère veillera sur moi,
Et je reverrai le ruisselet
Qui tant me manquait,
Qui au printemps recréera
De ses eaux cristallines
Des montagnes, la douce cavatine.
J’irai à la source m’agenouiller
Dans les pâtures me coucher ;
Comme me manquent ces eaux fraîchies
Et les fleurs aux suaves fragrances,
Et nos vertes prairies,
Où dans mon enfance
Les vents m’ont embrassé !
Si je ne tombe pas en me battant,
Le pays natal au cœur,
Très chère maman,
Je reviendrai certainement
Et je te réveillerai, sur l’heure,
D’un baiser plein de douceur
Et je te serrerai fort, maman.
Très chère maman,
Je reviendrai certainement
Et je te réveillerai, sur l’heure,
D’un baiser plein de douceur
Et je te serrerai fort, maman.
inviata da Marco Valdo M.I. - 18/9/2021 - 19:18
×
![]()
[ 1944 ]
բանաստեղծություն / Poesia / A Poem by / Poème / Runo:
Gegham Saryan [Գեղամ Սարյան]
Երաժշտություն / Musica / Music / Musique / Sävel :
Ashot Satyan [ աշոտ սաթյան ]
Կատարող / Interprete / Performed by / Interprétée par / Laulavat:
1. Arpenik Hakobyan [ Արփենիկ Հակոբյան ]
2. SHANT TV, episodio Sahmanin [ Սահմանին ] /Al confine, 2016
3. Harutyun Mkrtchyan
4. Carmen Balian
Пусть никогда не будет войны, пусть никто мать не теряет сыновей
Mai più guerre, che nessuna madre perda un figlio
Il monumento “Mai più guerre”
Il monumento fu eretto nel Parco della Vittoria di Erevan nel 1975, in occasione del trentennale della vittoria della II guerra mondiale. Su una lapide sono incise le parole già citate in armeno e in russo. Furono 500mila gli armeni, su una popolazione di 1,5 milioni, che combatterono nell’esercito sovietico contro i tedeschi. Circa la metà furono uccisi o dispersi. Come termine di confronto si pensi che i militari statunitensi vittime della guerra furono 400mila su una popolazione di 130 milioni.
Vahan Khachikyan, scultore dell’opera, non poté assistere all’inaugurazione. Morì a 24anni in un incidente poco prima.
Oggi il monumento versa in uno stato d’abbandono. I parenti dello scultore ne curano come possono la manutenzione. Non viene più citato, fa parte della lista dei fastidiosi residuati sovietici. Pochi badano alla storia ed al significato.
La canzone Martiki ergə
La canzone fu composta durante la II guerra mondiale. Era intitolata Karot [ Կարոտ ] / desiderio, come il libro omonimo di poesie di Gegham Saryan . Qualche tempo dopo il titolo fu cambiato nell’attuale, Canzone del soldato.
Il suo nome di nascita era Gegham Baghdasaryan. Nacque a Tabriz, in Iran, nel 1902. Si trasferì ventenne a Gyumri in Armenia. Pubblicò più di 40 opere di poesia. Fu insignito dell’ordine di Lenin, dell’ordine della Bandiera rossa del lavoro e del Premio della SSR armena nel 1971. Morì nel 1976 a Erevan.
[Riccardo Gullotta]