1. Das große Rom
Das große Rom ist unerträglich geworden.
Jeder Tag bringt ein anderes,
Jeder Tag bringt ein neues Gesetz.
Seit vielen Jahrhunderten regierten die Päpste mit fünf Gesetzen;
Auf dem Zuge der Tausend brauchte Garibaldi nur drei Gesetze,
Aber das neue Regime braucht für alles ein eigenes Gesetz.
Es gibt eins, das verbietet, von bestimmten Dingen zu reden,
An die Mauern zu pissen,
Nachts zu singen,
Die Trambahn vorne zu besteigen;
Es gibt ein Gesetz für Ehegegner,
Für bestimmte Berufe,
Für Versammlungslokale und für
Streitfälle zwischen Arbeitern und Arbeitgebern.
Je mehr solche Gesetze,
Umso mehr Elend.
Je mehr Elend,
Umso mehr solche Gesetze.
Wahrhaftig!
Das große Rom ist unerträglich.
Die Luft ist verpestet.
Rom stinkt.
2. Der Gestank
Einer sagte: Der Gestank kommt vielleicht von den Mäusen.
Der Rat erklärte den Mäusen den Krieg,
Und Tausende wurden vernichtet.
Aber der Gestank blieb.
Ein andrer sagte: Der Gestank kommt vielleicht von den Fliegen.
Der Rat erklärte den Fliegen den Krieg,
Millionen wurden vernichtet.
Aber der Gestank blieb.
Ein dritter meinte: Vielleicht kommt der Gestank von den Katzen.
Da erklärte der Rat den Katzen den Krieg,
Und Tausende wurden getötet.
Aber der Gestank blieb.
In gewissen Stunden ist er so stark,
Daß man sich erbrechen muß.
Woher kommt er wirklich?
Vielleicht vom Schmutz?
3. Woher kommt er?
Niemand hat den Ursprung des römischen Gestanks entdecken können.
In den Volksvierteln ist er weniger stark,
Im Beamtenviertel ist er schon auffallend.
In der Gegend der Ministerien und um Sanct Peter ist er unerträglich.
Woher kommt er?
Wer weiß es?
Man hört auch sagen, er komme von dem Alter der Stadt.
Eine ewige Stadt muß eine stinkende sein.
Man hört auch sagen,
Er käme von den Stoffen,
Von den Kleidern,
Von den Federn,
Von den Helmen,
Von den Panzern,
Die die neue Regierung aus den Museen geholt hat
Für die Uniformen der Minister,
Der Gesandten und der Türsteher.
Man erzählt sich vieles.
Aber der Gestank bleibt.
Dabei entdeckt die Polizei jede Woche neue Verschwörungen.
Ganze Arbeiterviertel werden nachts umstellt.
Hunderte werden verhaftet.
Keiner weiß den Grund.
Jeden kann’s erwischen.
Viele haben Angst.
4. Die Angst
Die Angst in Rom ist zu einer Krankheit geworden.
Sie überfällt die Menschen und schüttelt sie von oben bis unten.
Es fürchten sich nicht nur die Feinde des Regimes, nein,
Die Faschisten fürchten sich noch viel mehr.
Auch sie wissen, daß es so nicht weitergehen kann.
Und haben Angst!
Warum ermorden sie ihre Gegner?
Aus Angst!
Warum vergrößern sie die Polizei?
Aus Angst.
Warum vernichten sie Tausende?
Aus Angst.
Mit ihrer Angst
Wachsen ihre Verbrechen.
Mit ihren Verbrechen wächst ihre Angst.
Wahrhaftig!
Das große Rom ist unerträglich.
Die Luft ist verpestet.
Das große Rom ist unerträglich geworden.
Jeder Tag bringt ein anderes,
Jeder Tag bringt ein neues Gesetz.
Seit vielen Jahrhunderten regierten die Päpste mit fünf Gesetzen;
Auf dem Zuge der Tausend brauchte Garibaldi nur drei Gesetze,
Aber das neue Regime braucht für alles ein eigenes Gesetz.
Es gibt eins, das verbietet, von bestimmten Dingen zu reden,
An die Mauern zu pissen,
Nachts zu singen,
Die Trambahn vorne zu besteigen;
Es gibt ein Gesetz für Ehegegner,
Für bestimmte Berufe,
Für Versammlungslokale und für
Streitfälle zwischen Arbeitern und Arbeitgebern.
Je mehr solche Gesetze,
Umso mehr Elend.
Je mehr Elend,
Umso mehr solche Gesetze.
Wahrhaftig!
Das große Rom ist unerträglich.
Die Luft ist verpestet.
Rom stinkt.
2. Der Gestank
Einer sagte: Der Gestank kommt vielleicht von den Mäusen.
Der Rat erklärte den Mäusen den Krieg,
Und Tausende wurden vernichtet.
Aber der Gestank blieb.
Ein andrer sagte: Der Gestank kommt vielleicht von den Fliegen.
Der Rat erklärte den Fliegen den Krieg,
Millionen wurden vernichtet.
Aber der Gestank blieb.
Ein dritter meinte: Vielleicht kommt der Gestank von den Katzen.
Da erklärte der Rat den Katzen den Krieg,
Und Tausende wurden getötet.
Aber der Gestank blieb.
In gewissen Stunden ist er so stark,
Daß man sich erbrechen muß.
Woher kommt er wirklich?
Vielleicht vom Schmutz?
3. Woher kommt er?
Niemand hat den Ursprung des römischen Gestanks entdecken können.
In den Volksvierteln ist er weniger stark,
Im Beamtenviertel ist er schon auffallend.
In der Gegend der Ministerien und um Sanct Peter ist er unerträglich.
Woher kommt er?
Wer weiß es?
Man hört auch sagen, er komme von dem Alter der Stadt.
Eine ewige Stadt muß eine stinkende sein.
Man hört auch sagen,
Er käme von den Stoffen,
Von den Kleidern,
Von den Federn,
Von den Helmen,
Von den Panzern,
Die die neue Regierung aus den Museen geholt hat
Für die Uniformen der Minister,
Der Gesandten und der Türsteher.
Man erzählt sich vieles.
Aber der Gestank bleibt.
Dabei entdeckt die Polizei jede Woche neue Verschwörungen.
Ganze Arbeiterviertel werden nachts umstellt.
Hunderte werden verhaftet.
Keiner weiß den Grund.
Jeden kann’s erwischen.
Viele haben Angst.
4. Die Angst
Die Angst in Rom ist zu einer Krankheit geworden.
Sie überfällt die Menschen und schüttelt sie von oben bis unten.
Es fürchten sich nicht nur die Feinde des Regimes, nein,
Die Faschisten fürchten sich noch viel mehr.
Auch sie wissen, daß es so nicht weitergehen kann.
Und haben Angst!
Warum ermorden sie ihre Gegner?
Aus Angst!
Warum vergrößern sie die Polizei?
Aus Angst.
Warum vernichten sie Tausende?
Aus Angst.
Mit ihrer Angst
Wachsen ihre Verbrechen.
Mit ihren Verbrechen wächst ihre Angst.
Wahrhaftig!
Das große Rom ist unerträglich.
Die Luft ist verpestet.
envoyé par Dead End - 31/1/2013 - 14:14
Langue: finnois
Traduzione / Translation / Traduction / Suomennos: Juha Rämö
ROOMALAINEN KANTAATTI, OPUS 60
1. Suuri Rooma
Suuri Rooma on muuttunut sietämättömäksi.
Joka päivä tuo erilaisen,
joka päivä tuo uuden lain.
Paavit hallitsivat vuosisatoja viiden lain turvin,
Garibaldi tarvitsi tuhannen retkikunnalleen *) vain kolme lakia,
mutta nykyisillä vallanpitäjillä on laki joka tarkoitukseen.
On laki, joka kieltää puhumasta tietyistä asioista,
virtsaamasta seinille,
laulamasta öisin,
nousemasta raitiovaunuun etuovesta;
On laki avioliiton vastustajille,
laki tietyistä ammateista,
laki kokoontumishuoneista
ja laki riidoista työläisten ja työnantajien välilä.
Kuta enemmän tällaisia lakeja,
sitä enemmän kurjuutta.
Kuta enemmän kurjuutta,
sitä enemmän tällaisia lakeja.
Totta totisesti!
Suuri Rooma on sietämätön.
Ilma on saastunutta.
Rooma haisee.
2. Haju
Joku sanoo: Haju johtuu ehkä hiiristä.
Raati julistaa sodan hiirille,
ja tuhansia hiiriä hävitetään.
Mutta haju pysyy.
Toinen sanoo: Haju johtuu ehkä kärpäsistä.
Raati julistaa sodan kärpäsille,
ja miljoonia kärpäsiä hävitetään.
Mutta haju pysyy.
Kolmas sanoo: Haju johtuu ehkä kissoista.
Raati julistaa sodan kissoille,
ja tuhansia kissoja hävitetään.
Mutta haju pysyy.
Tiettyyn aikaan päivästä se on niin voimakas
että oksettaa.
Mistä se oikein tulee?
Liastako kenties?
3. Mistä se tulee?
Kukaan ei ole keksinyt, mistä Rooman haju on peräisin.
Työläiskortteleissa se ei ole kovin voimakas,
virkamieskortteleissa sen jo huomaa selvästi.
Ministeriöiden ja Pietarinkirkon tienoilla se on sietämätön.
Mistä se tulee?
Kuka tietää?
Sanotaan, että se johtuu kaupungin iästä.
Ikuisen kaupungin on pakko haista.
Sanotaan myös,
että se tulee kankaista,
vaatteista,
höyhenistä,
kypäristä,
panssareista,
joita uudet vallanpitäjät ovat hakeneet museoista
ministerien univormuja varten,
lähettiläistä ja portinvartijoista.
Monenmoista puhutaan.
Mutta haju pysyy.
Ja joka viikko poliisi paljastaa uusia salaliittoja.
Kokonaisia työläiskortteleita saarretaan öisin.
Satoja pidätetään.
Kukaan ei tiedä miksi.
Kukaan ei ole turvassa.
Moni pelkää.
4. Pelko
Pelosta on tullut Roomassa sairaus.
Se iskee ihmisiin ja ravistelee heitä päästä varpaisiin.
Pelon vallassa eivät suinkaan ole vain hallinnon vastustajat,
vaan vieläkin enemmän peloissaan ovat fasistit.
Hekin tietävät, että näin ei voi jatkua.
Ja pelkäävät!
Miksi he murhaavat vastustajiaan?
Pelosta!
Miksi he lisäävät poliisien määrää?
Pelosta!
Miksi he riistävät hengen tuhansilta?
Pelosta.
Heidän pelkonsa myötä
kasvavat heidän rikoksensa.
Heidän rikostensa myötä kasvaa heidän pelkonsa.
Totta totisesti!
Suuri Rooma on sietämätön.
Ilma on saastunutta.
1. Suuri Rooma
Suuri Rooma on muuttunut sietämättömäksi.
Joka päivä tuo erilaisen,
joka päivä tuo uuden lain.
Paavit hallitsivat vuosisatoja viiden lain turvin,
Garibaldi tarvitsi tuhannen retkikunnalleen *) vain kolme lakia,
mutta nykyisillä vallanpitäjillä on laki joka tarkoitukseen.
On laki, joka kieltää puhumasta tietyistä asioista,
virtsaamasta seinille,
laulamasta öisin,
nousemasta raitiovaunuun etuovesta;
On laki avioliiton vastustajille,
laki tietyistä ammateista,
laki kokoontumishuoneista
ja laki riidoista työläisten ja työnantajien välilä.
Kuta enemmän tällaisia lakeja,
sitä enemmän kurjuutta.
Kuta enemmän kurjuutta,
sitä enemmän tällaisia lakeja.
Totta totisesti!
Suuri Rooma on sietämätön.
Ilma on saastunutta.
Rooma haisee.
2. Haju
Joku sanoo: Haju johtuu ehkä hiiristä.
Raati julistaa sodan hiirille,
ja tuhansia hiiriä hävitetään.
Mutta haju pysyy.
Toinen sanoo: Haju johtuu ehkä kärpäsistä.
Raati julistaa sodan kärpäsille,
ja miljoonia kärpäsiä hävitetään.
Mutta haju pysyy.
Kolmas sanoo: Haju johtuu ehkä kissoista.
Raati julistaa sodan kissoille,
ja tuhansia kissoja hävitetään.
Mutta haju pysyy.
Tiettyyn aikaan päivästä se on niin voimakas
että oksettaa.
Mistä se oikein tulee?
Liastako kenties?
3. Mistä se tulee?
Kukaan ei ole keksinyt, mistä Rooman haju on peräisin.
Työläiskortteleissa se ei ole kovin voimakas,
virkamieskortteleissa sen jo huomaa selvästi.
Ministeriöiden ja Pietarinkirkon tienoilla se on sietämätön.
Mistä se tulee?
Kuka tietää?
Sanotaan, että se johtuu kaupungin iästä.
Ikuisen kaupungin on pakko haista.
Sanotaan myös,
että se tulee kankaista,
vaatteista,
höyhenistä,
kypäristä,
panssareista,
joita uudet vallanpitäjät ovat hakeneet museoista
ministerien univormuja varten,
lähettiläistä ja portinvartijoista.
Monenmoista puhutaan.
Mutta haju pysyy.
Ja joka viikko poliisi paljastaa uusia salaliittoja.
Kokonaisia työläiskortteleita saarretaan öisin.
Satoja pidätetään.
Kukaan ei tiedä miksi.
Kukaan ei ole turvassa.
Moni pelkää.
4. Pelko
Pelosta on tullut Roomassa sairaus.
Se iskee ihmisiin ja ravistelee heitä päästä varpaisiin.
Pelon vallassa eivät suinkaan ole vain hallinnon vastustajat,
vaan vieläkin enemmän peloissaan ovat fasistit.
Hekin tietävät, että näin ei voi jatkua.
Ja pelkäävät!
Miksi he murhaavat vastustajiaan?
Pelosta!
Miksi he lisäävät poliisien määrää?
Pelosta!
Miksi he riistävät hengen tuhansilta?
Pelosta.
Heidän pelkonsa myötä
kasvavat heidän rikoksensa.
Heidän rikostensa myötä kasvaa heidän pelkonsa.
Totta totisesti!
Suuri Rooma on sietämätön.
Ilma on saastunutta.
* ) Giuseppe Garibaldin johtama noin tuhannen vapaaehtoisen joukko, joka vuonna 1860 valloitti Sisilian ja lopulta koko Apenniinien niemimaan eteläosan ja vaikutti näin ratkaisevasti Italian yhdistymiseen.
envoyé par Juha Rämö - 10/11/2016 - 15:19
×
![]()
Musica di Hanns Eisler
Si tratta di una delle sette cantate che il compositore austriaco scrisse a partire dai romanzi di Silone “Vino e pane” (1937) e “Fontamara” (1930)
Sia “Fontamara” che “Vino e pane” furono scritti da Silone durante il suo esilio in Svizzera ed entrambi furono infatti pubblicati per la prima volta in lingua tedesca.
Nelle parole di Silone, musicalmente adattate da Eisler, la descrizione della Città Eterna ostaggio nell’ennesimo Impero, quello fascista, moltiplicatore di leggi e divieti, diffusore di miseria anche culturale; una Roma inospitale, inabitabile, avvolta in un’insopportabile puzza di cui nessuno sa la fonte e la ragione: forse i ratti? Distrutti, ma l’odore permane… Le mosche? Sterminate, ma i miasmi non cessano… I gatti? Sterminati, ma la puzza persiste…E’ una puzza che viene da lontano, dall’antichità, “una Città Eterna non può non essere anche fetente!” Con il nuovo Impero, poi, l’odore si è fatto ancora più forte e nauseabondo, specie nei pressi dei ministeri e di San Pietro: è la puzza della paura in cui il fascismo ha sprofondato la città e il paese, e con la paura crescono i crimini del regime e più aumentano quei crimini più cresce la paura, in una spirale di terrore senza fine… La Città Eterna è veramente inabitabile, l’aria è irrimediabilmente inquinata…
Come per Die den Mund auf hatten e Nein, anche in questo caso la musica di Eisler (essenzialmente ridotta ad una voce accompagnata da pochi archi, flauti e clarinetti) scelse gli strali antifascisti dell’esule Ignazio Silone – intellettuale “socialista senza partito” e “cristiano senza chiesa” – per esprimere non solo la propria condanna del nazifascismo, che aveva costretto pure lui all’esilio, ma anche, da comunista, la propria repulsione verso il regime sovietico ed il proprio senso di tradimento rispetto al terrore staliniano. Proprio in quegli anni il dittatore sovietico stava procedendo alla cancellazione di un’intera generazione di comunisti ed Eisler e Brecht stavano piangendo molti loro amici, artisti sovietici caduti sotto la scure di Stalin, come Sergei Tretyakov il quale - scrittore della corrente costruttivista, sceneggiatore, giornalista corrispondente della Pravda, traduttore di Brecht in russo, collaboratore di Eisler per le musiche di alcuni film del documentarista belga Joris Ivens – proprio nel 1937 fu arrestato dalla NKVD e condannato per spionaggio: scelse di darsi la morte nel carcere di Butyrka a Mosca piuttosto che finire davanti al plotone d’esecuzione…
D’altra parte, non è un caso se Eisler, Brecht e tanti altri comunisti tedeschi in fuga dal nazismo preferirono riparare negli USA piuttosto che nell’URSS…